Vedenjakaja ohitettu
 Tammikuun puolivälin jälkeinen viikonloppu on varmasti ollut vaa´ankieliasemassa monelle tipatonta viettäneelle. Silloin tehdään päätöksiä siitä, jatketaanko kuivin suin kuukauden loppuun asti.
Moni on kertonut aikaisemmista kokemuksistaan, että sitä on hyvin saattanut olla kolme viikkoa tipattomalla ja sitten vain päättänyt, että eiköhän tämä riitä. Jos tämän viikonlopun yli on jaksanut, viimeiset kymmenen päivää menee maaliin lasketellessa.
Itse en viikonloppuna baarissa vieraillut, mutta olimme kyllä eilen lauantaina kylässä ystävien luona. Vaikka itselläni oli viinilasissa punkun sijaan jaffaa, meni ilta oikein rattoisasti. Jaksoin vähän turhankin myöhään olla pystyssä, varsinkin kun tänään oli heti aamusta lähtö Hauholle Vasemmistonuorten Tammitapaamiseen.
*
Aamulla puhelimen ärsyttävään ääneen herätessäni ajattelin, että ei tässä kyllä ole yhtään sen virkeämpi kuin normaalistikaan aikaisin viikonloppuaamuina. Päivän mittaan olen kuitenkin huomannut, että virkeystaso on pysynyt hyvin yllä.
Jos olisin eilen jaffan sijaan juonut sen muutaman lasin punkkua, olisi tänään varmasti jossain vaiheessa alkanut väsyttää kunnolla. Ensimmäistä kertaa tuntuu tipattoman aikana siltä, että tipaton tammikuu on selvästi vaikuttanut virkeystasoon.
*
Vasemmistonuorten Tammitapaamiseen oli kerääntynyt satakunta vasemmistonuorta. Osallistuin yhdessä Martti Korhosen ja Sirpa Puhakan kanssa puoluejohdon kyselytunnille. Intensiteetti ei ollut kuin hallituksen kyselytunnilla, mutta puolitoista tuntia hujahti hetkessä hyviin kysymyksiin vastatessa.
Olisin odottanut, että kysymys puheenjohtajan valinnasta jäsenäänestyksellä olisi noussut esille. Demareiden sisäisestä keskustelusta teema on noussut laajemmaksi poliittiseksi kysymykseksi, johon viikonlopun aikana ainakin Matti Vanhanen, Sari Sarkomaa ja Päivi Räsänen ovat ottaneet kantaa.
Vasemmistoliitossa ei ole asiasta noussut ainakaan toistaiseksi keskustelua. Asia ei noussut esille siis Tammitapaamisessakaan. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että jäsenäänestyskeskustelua eri puolueissa käy pikemminkin puoluejohto kuin kenttäväki; huvittava ja erikoinen tilanne.
Jos Vasemmistoliiton jäsenistöstä nousee toiveita jäsenäänestyksen järjestämisestä puheenjohtajan valinnasta, suhtaudun ihan myönteisesti ajatukseen. Seuraavassa puoluekokouksessa viimeistään asiasta kannattaa keskustella vakavasti.
Ainakin jäsenäänestyksen hyvänä puolena voi pitää sitä, että suora ja konkreettinen vaikuttamismahdollisuus voisi innostaa tukijoita ja symppareita liittymään puolueisiin. Moni kokee nimittäin, että puolueista on tullut entistä enemmän vaalikoneita ja yksittäisellä jäsenellä ei ole tarpeeksi konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia.
